Ajatuksi kasvatuksesta

Pentua harkitessa on syytä tutustua rodun terveyteen. Kannattaa tutkia eri sukuja KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä, Keeshond kasvattajat. Jos koiran tiedoissa ei näy tuloksia, se EI todellakaan tarkoita sitä, että koira olisi terve. Sitä ei ole viitsitty tutkia, tai pahimmassa tapauksessa on tutkittu, mutta kun tulokset on huonot, niin niitä ei ole annettu julkaista!!! Toki koirilla on paljon muitakin perinnöllisiä sairauksia, joista kasvattajan tulisi kertoa. Valitettavasti täysin TERVETTÄ SUKUA EI OLE ainakaan minun tietooni tullut.

Terveystutkimukset liitetään ehkä hieman liikaa pelkkään jalostamiseen eikä oivalleta, että ihan jokainen koira tulisi tutkia. Ei vaan rodun tai kasvattajan vuoksi, vaan nimenomaan sen oman koiran terveyden takia. Jos jotain sairauksia löytyy, niin osaa jatkossa huolehtia ja hoitaa koiraansa niin, ettei sen tarvitse kärsiä turhista kivuista. Kasvattieni omistajat ovat olleet ihailtavan aktiivisia terveystutkimusten suhteen, Suuri kiitos teille kaikille! 

Kaikki pentueet suunnitellaan huolella ja jalostusvalinnoissani painotan erityisesti luonnetta ja terveyttä, kuin myös oikeanlaista turkin laatua. Omalta osaltani tahdon ylläpitää keeshondien elinvoimaisuutta valinnoillani. Elinvoimaisuuden merkkeinä pidän hyvän ruokahalun omaavaa perustervettä koiraa, joka kykenee lisääntymään ja synnyttämään luonnollisesti ja omaa hyvän hoivausvietin pentujaan kohtaan, ilman ihmisen liiallista puuttumista. Pentujen hyvinvoinnin eteen panostan jo ennen niiden syntymää huolehtimalla kantavasta emosta mahdollisimman hyvin. Tarjoamalla sille tasapainoista ravintoa riittävästi, sopivalla liikunnalla ja hellimällä paljon, sekä huolehtimalla siitä, ettei emän tarvitse kärsiä turhasta stressistä. Jos narttu stressaa, stressihormoni välittyy istukan kautta samoin myös emonmaidon kautta pennuille ja niistä tulee alttiimpia stressille, sairauksille oppimisvaikeuksille ja käytöshäiriöille.

Kasvattajana haluan koiralle parhaat mahdolliset lähtökohdat ensiminuuteista alkaen. Pentuja hoidetaan rakkaudella luovutusikään asti. Niitä käsitellään päivittäin, aktivoidaan ja sosiaalistetaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Sosiaalisen käyttäytymisen harjoittelemiseen pentu tarvitsee paljon harjoitusta. On tärkeää, että pentu saa olla riittävän pitkään emän ja pentuesisarusten seurassa ja näin harjoitella taitojaan tulevaisuutta varten. 7 viikkoiselle pennulle emä ei ole vielä ehtinyt opettaa riittävästi elekieltä ja pennusta ei välttämättä koskaan tule hyvä kommunikoija toisten koirien kanssa. Sen takia en luovuta pentuja vielä 7 viikkoisena.

Joidenkin kohdalla luovutusikä voi venyä pitkäksikin. Johtuen pennun valmiudesta muuttaa, tai siitä, että en löydä mieleistä kotia juuri tietylle pennulle. Pentujen pitäminen pidempään vaatii kasvattajalta enemmän ja on siitä kulujakin, mutta pennun eduksi se kannattaa. Liian aikaisin emosta ja pentuesisaruksista erotetut pennut ovat alttiimpia stressille, käytöshäiriöille ja sairauksille. Meillä pennut saavat kehittyä ja kasvaa juuri sen ajan minkä ne tarvitsevat ollakseen valmiita uuteen kotiin. Haluan kasvattaa pentuja, jotka ovat saaneet mahdollisimman hyvän alun elämälleen, ja sinun on mahdollisimman helppo jatkaa siitä pentusi kanssa yhteistä matkaa.

                                                        Pentusuunnitelmat löydät täältä.